tiistai 20. kesäkuuta 2017

Kasvihuone kierrätysmateriaaleista


Siitä lähtien kun ollaan asuttu tässä omakotitalossa kinusin mieheltäni, että tekisi mulle kasvi-,/kesähuoneen. Viime kesänä sitten viimein se taisi kyllästyä mun kinuamiseen ja otti kopin. Koko projektiin meni omaa rahaa n. 40euroa. Muuten tämä toteutettiin täysin kierrätysmateriaaleista. Vanhat ikkunat facekirpparilta, laudat miehen töistä ylijäämää ja terassilaudat miehen vanhempien mökiltä, kun uusivat omansa. Mies suunnitteli ja toteutti minitönön. Mä olin tottakai suunnitellut tästä ihan vaan hieman suuremmaan; pöytäryhmää, ulkotakkaa, kasvilaatikoita yms yms.. tiedättehän, kun suunnitelmat vähän paisuu ja muuttuu täysin reaalittomiksi. Lopputulokseen on kuitekin tyytyväinen. Ei tästä kasvihuonetta lopulta tullut, ehkä jonkun sortin kesähuone ennemminkin. Kukkia ja muuta tilpehööriä löysi tänne tiensä.

Tänä kesänä luultavasti uusitaan tuo terassi, se on mennyt jo aika karun näköiseksi, mutta sopinee shabby-tyyliin. Meillä jäi omasta terassirempasta ylijäämää ja siitä voisi tuon uuden nyt sitten toteuttaa..


Edellinen omistaja oli aikamoinen puutarhuri,mussa ei taida
olla valitettavasti samaa vikaa... kovasti yritän.





Vanhan rämäkuntosen Singerin löysin myös facen kirpparilta. Täydellinen
istutuspöydäksi... ja mäkö muka facebookin kirppareiden suurkuluttaja? :D



 
 


Ihanaa kesäiltaa!

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Kaunis Björköby


Sunnuntaina mietiskeltiin, että mitähän tälle päivälle keksisi. Aurinko ei paistellut niin kuin edellis päivinä ja oli koleaa. Lopulta päädyttiin lasten kanssa lähtemään Björköbyhyn. Otettiin pienimmälle vaunut mukaan. Pikkuinen simahti vaunuihin paremmin kuin muina päivinä, oliskohan ollut meri ilmalla vaikutusta. Meidän esikoiselle 3v. riitti ihmeteltävää. Tuolla ollaan aina aika ajoin pistäydytty, mutta nyt vasta alkaa meidän neidillä löytymään sitä mielenkiintoa luontoa kohtaan. 

Ja sitä ihmeteltävää riitti... oli iso näköalatorni, muuraispesiä, erilaisia lintuja, kukkia, meri yms.. näköalatornilla käynnin jälkeen mentiin uudistuneeseen Cafe Salterietiin syömään ja juomaan pillimehua. Siellä kovaan ääneen neiti kailotti mustasta tornista, merestä ja lauleskeli muidenkin kahvilla olleiden iloksi hämä-hämä-häkit ja muut tutut ja tuntemattomatkin lastenlaulut.

Kotiin lähtiessä olotila oli raukea. Tuolla sielu lepää. Ihana paikka! Tuo on ihan must paikka niille, jotka tulee pohjanmaalle matkailemaan. Paljon turisteja tuolla näkeekin. Vaasan saaristo on niin älyttömän kaunis ja näkemisen arvoinen.

Pakko päästä taas pian uudelleen!




 









Ihanaa viikon alkua!

torstai 8. kesäkuuta 2017

Kiinny ihmisiin älä materiaan...

Materia, minkälaisia määriä sitä olikin ja miten siihen kaikkeen tavaraan muka niin kiintyy. Jonkunlainen tunneside niihin jo muodostuu ostovaiheessa, miksi se muuten olisi lähtenyt mukaan matkaan.

Vaikka vanhasta ei ole osannut luopua, niin jokatapauksessa on hankittu lisää uutta... ehkäpä uudistumisen toivossa. Aina on ollut se yksi ja sama ajatus peikkona, säästän tämänkin jos sitä vielä joskus tarvitsisi. Kaapit notkuvat tavaran paljoudesta, jospa keräisin siis kaiken ylimääräisen ja veisin kirpputorille. Aina se on jäänyt vaan ajatuksen tasolle. Toisaalta tällä hetkellä kaksi pientä lasta työllistää niin, ettei aikaa meinaa riittää kaikkeen mitä haluaisi tehdä. Kaikki pakolliset askareet on ensin hoidettava.

Viime viikolla mä kuitenkin repäsin ja löysin tälle kaikelle hyvän raon. Keräsin melkein kaiken se turhan tavaran ja laitoin paikalliseen facebook kirpputoriin myyntiin. Otin kuvat ja siitä melkein samalla sekunilla pistin myyntiin, etten ehtinyt tulla katuma päälle. Myin jopa puolet mun niin rakkaista Riviera Maisoneista. Joku saatto pitää hulluna.. mutta mikä vapauden tunne ja voittajaolo mut valtasi tuon jälkeen, tein sen mitä olin niin monesti ajatellut... mutta en ollut uskaltanut toteuttaa. 

Nyt elellään siis välivaihetta. Sisustus uudistuu ja selkeytyy. Välivaihe on suorastaan raivostuttava henkilölle, joka haluaa kaiken nyt heti. Pikku hiljaa hyvä tulee, enkä kaipaa enää kaikkea sitä tavaran määrää mitä itsellä oli. Muutamia pieniä huonekalu hankintojakin on jo tehty... niistä myöhemmin lisää.

Materia on toissijaista, ihmiset on se mikä on tärkeintä!





Myöhemmin lisää uudistuneesta olohuoneesta. Meille on muuttanut muuten runsaasti viherkasvejakin, ennen ne oli itelle inhokkeja. Nyt tykkäilen kovasti.


Nautitaan aurinkoisista keleistä!

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Terassiremontti alkaa..

Miehen kanssa ollaan jo jonkun aikaa tuumailtu, että joku mättää meidän talon julkisivussa mutta ei olla sitä hoksattu, että mikä se jokin on. Jos tässä ensi kesänä vielä majaillaan, niin silloin olisi ajateltuna isompaa julkisivu remppaa; mahdollisesti uutta laudoitusta tai talon maalaamista täysin eri väriseksi. Täksi kesäksi oli suunniteltu terassiremonttia ja pientä maalaushommaa. 

Ensin ajateltiin, että jätetään tuo valokate ja maalataan pelkästään aidat valkoisiksi ja uusitaan terassilaudat. Kun mies kävi töihin käsiksi purkuvaiheessa selvisikin, että terassin on tehnyt joku, joka ei ole tiennyt terassin toteutuksesta mitään. Terassi ei olisi kestänyt enää montaa talvea, sen verran heikko rakenteinen tuo oli. Toki tuonkin olisi saanut korjattua, mutta mitä enemmän tätä tuumailtiin ja katseltiin niin sen selkeämmäksi tuli, että puretaan koko terassi valokatteineen. 

Mies purki eilen tuon hirvityksen ja voi mahtavuutta mikä valoisuus meidän olohuoneen ja pihan valtasi. Tästähän saa sitten sen meidän pitkään kaipaaman aurinkoterassin.  Terassia tullaan laajentamaan ja siihen tulee matalahkot aidat, mutta sitä ei suljeta kokonaan.  Myös kukkapenkkiä ja sen kasveja tullaan osittain siirtämään ja tekemään kokonaan uusi kivetys.

Sormet jo syyhyyää mitä kaikkea uudelle terassille tulee. Deadline rempalle olisi 20.5, kun vietetään poikamme ristiäisiä. Saa nähdä onko valmista siihen mennessä. Pitkä työlistahan tässä on vielä ennen kun näkee lopputuloksen.










Tokihan tuossa katetussa terassissa oli puolensakkin. Mahdollistihan se ulkona oleilun sadepäivinäkin. Kuitenkin nyt purun jälkeen olen iloinen, että uskallettiin meidän ajatus toteuttaa! Nyt jo näyttää julkisivu paljon paremmalle, talokin pääsee esille.


Terkuin,
Janika

perjantai 5. toukokuuta 2017

Mattohulluus...

Crazy in love... mutta mikä tai mitkä nyt aiheuttaa taas tälläistä ihastusta? No matot tietenkin. Joka kevät ja talvi tulee uusittua kotimme mattoja. Viimeisimmät mattohankinnat osui kodinhoitohuoneeseen ja makkariin. Ns. marokkohenkinen matto oli ihan must saada olkkariin, nyt mielessä puhaltaa jo uudet tuulet. Tyylisuunta omassa sisustuksessa on pysynyt jo pitkään samana, mutta jatkuvasti sitä haaveilee myyvänsä koko kodin huonekalut sekä muut tykötarpeet ja uusivansa koko paketin... ehkäpä siinä kauhistuttaa se työn määrä ja itse olen henkilö joka haluaa kaiken heti, ilman välivaiheita. Kuulostaako jollekkin tutulle? Jos ei nyt heti koko kalustoa pääse uusimaan, niin paljon saa aikaan jo tekstiilien päivittämisellä. Matto, koristetyynyt, huovat yms..tuo jo kivasti uutta ilmettä kotiin.

Myönnän... itse ostan monesti maton jonka saan edullisesti, tai sanotaanko pilkkahintaan. Laatukin on usein vastaavaa, eli eivät ole sitten kovinkaan pitkäkestoisia. Enkö vieläkään ole ottanut opikseni, tiedättekö sanonnan ettei köyhällä ole varaa ostaa halpaa? Joskus jos satsaisi kunnolla laadukkaaseen mattoon, jonka voi saada myös kohtuulliseen hintaan.

Sopivasti sainkin meiliä yhteistyön merkeissä Millalta Sukhi-matoista. Joko tunnette yrityksen?
 Erityisesti minua miellyttää näiden mattojen persoonallisuus ja eettisyys. Jokainen matto on uniikki, niitä ei löydy yritykseltä varastosta vaan niiden valmistus alkaa  vasta kun teet tilauksen. Yhteistyötä tehdään suoraan tekijän kanssa, ilman välikäsiä. Tekijöille maksetaan kunnon palkkio hyvin tehdystä työstään ja taataan kunnolliset työolosuhteet. Reilu peli siis joka suuntaan. Sukhin matot on myös mielestäni ajattomia, eli varmasti laadun ja kuosien puitteissa menee monia vuosia. Tällä yrityksellä on niin super söpö logokin. Suhkilla on tällä hetkellä kivat aletkin menossa.

Kaksi mattoa verkkosivuilta vei mun sydämen. Khadija- lampaanvillamatto ja Shirisha- huopapallomatto.  Nämä matot sopii mielestäni moneen tilaan, mutta tein muutaman inspis- kollaasin sovittaen näitä ihanuuksia olkkariin, keittiöön ja lastenhuoneeseen. Mitä tykkäätte?












*yhteistyössä Suhki-matot*


Mistä te ostatte mattonne? Otan lisää vaihtoehtoja vastaan!


Terkuin,
Janika

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Elä hetkessä..


Aamuyön pimeinä tunteina kävelen laahaavin askelin pitkin asuntoamme, kantaen rintarepussa pian 4-viikkoista poikaamme. Poika tutkailee silmät suurina, mutta ei osoita merkkiäkään väsymyksestä. Mietin hiljaa itsekseni, että onneksi tutti edes kelpasi ja hän vaikuttaa nyt viimein suhtkoht tyytyväiseltä verrattuna viimeiseen tuntiin. Aiemmin hän huusi kurkku suorana, kaarella käpristellen vatsavaivojaan. Sillä välin kun tepastelen vauva rinnallani, mies ja esikoinen kuorsaa äänekkäästi tyytyväisenä perhepedissämme. Väsymys painaa itseäni... mietin, että nukkuminen on yliarvostettua.

En aiemmin tiennyt tai ymmärtänyt, että miten raskasta arki voi olla kahden pienen kanssa. ihmettelin ja ihailin vierestä kavereideni arkea, joilta löytyy sama combo, että onhan nyt leppoisen oloista elämä kahden pienen kanssa.. mutta niin vaan se todellisuus iskee vasten kasvoja.

Tämä ei todellakaan ole ensimmäinen tai viimeinen yö, kun näin käy.. vaikka väsymys painaa niin uskon, että yhdessä me perheenä selviämme tästäkin. Kuinka ainutlaatuista tämä aika pienen kanssa onkaan.

Monet kehottavat nauttimaan tästä ajasta. Välillä tuntuu, että nautinto on yksi huono vitsi.

Kello lähentelee aamu viittä, eihän tässä ole kun pari tuntia vasta kukuttu. Onneksi pian poika rauhoittuu ja huomaan sen jo nukkuvan.. ehkä tästäkin selvittiin. Kuinka kaunis nukkuva lapsi onkaan, miten ihmeellistä elämä onkaan. Vielä neljä viikkoa sitten sinua ei ollut.. miten kiitollinen olenkaan siitä, että minulla on sinut.. sinut, esikoiseni ja mieheni.

Miten pienen hetken oletkaan pieni. Vaikka jokainen hetki ei olekkaan nautinto, en halua jälkeen päin katua sitä etten ymmärtänyt ottaa kaikkea irti sinun vauva-ajastasi tai miten kulutin aikaani murehtimalla turhia, niin pieniä mitättömiä asioita... enkä muistanut mitä ympärilläni on, ketä ympärilläni on. Miten en pienien murheideni alla huomannut sinun joka päiväistä kehitystäsi.

Yritän muistaa päivittäin erään ammattilaisen antaman vinkin; elää hetkessä. Poimi juuri tästä hetkestä yksi asia mistä olet onnellinen, mikä tekee sinut iloiseksi.. on se siiten auringon paiste, lintujen laulu, kahvin tuoksu tai pienen nukkuvan vauvan tuhina. Kuinka kaikissa muissakin tilanteissa, kun elämä iskee vasten kasvoja voi ottaa tämän saman vinkin käyttöön.

Tämä hetki on ainutlaatuinen...



 

"Sinä päivänä kun Luoja teki sinut Hän ei muuta tehnytkään Heräs aikaisin, otti kynän käteen Rupes siinä piirtämään Päivä kului, mutt hetkenkään lepoo Piirtäjä ei kaivannut Aivan niin kuin olis hurmoksessa ollut Mestari valmisti sut Se kuva oli kaunis Oi, ihme suorastaan Muodon jumalaisen sait Kuvan viereen hän merkkas ettei suhun Päde kuolevaisten lait Niille jotka yhä epäilevät Luojaa Sanon vastaukseksi vain Että jos ne edes kerran näkis sinut Kaikki rupeis uskomaan"


Terkuin,
Janika

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Heippa blogiVAASA!


Hieman uusia tuulia blogirintamallakin. Blogivaasan rinkiin pääsin mukaan, joka on ihan mahtava juttu! Oon monesti miettinyt, kun muualla päin suomea tuntuu olevan bloggaajilla omat ympyrät ja järjestetään jos jonkunmoista tapahtumaa ja illanistujaista, että miksei täältä Vaasasta löydy tälle rintamalle tarjontaa... mutta löytyyhän! Nyt vasta sen hokasin. Olisi mahtava päästä tutustumaan tätä kautta sielunsisariin/veljiin, uudet tuttavuudet on aina tervetulleita! varsinkin nyt on itsekkin kotona kahden lapsen kanssa, tuntuu se uusiin ihmisiin tutustuminen olevan tällä hetkellä elämän suola.


Jospa kerron itsestäni jotain pientä..

Eli blogiani olen pyörittänyt viimeiset 6-vuotta. Monet vuodet enemmän anonyymisti ja nyt vasta olen lähtenyt mukaan eri kanaviin; instagram, facebook, styleroom, blogit.fi, blogivaasa jne.. Blogin tyylisuunta on säilynyt kokoajan samana. Täysin sisustuspainotteinenhan tämä on ja kokojan maalaisromanttisella/vintagepohjaisella tyylillä on menty. Monesti ihailen tuttujen ja muidenkin koteja, joista löytyy monen moista; modernia, skandinaavista jne.. sisustusta ja joskus yritin tyylisuuntaani muuttaakkin, mutta aina vaan palaan itse samaan. Who cares.. vaikka monessa kanavassa puhutaankin tyylisuuntani olevan jo kovasti out, mutta se on itselle mieluinen ja se missä parhaiten viihdyn. 

Välillä on tullut mietittyä blogin lopettamista, uuden perustamista jne.. mutta kyllä tämä on sellainen henkireikä ja omajuttu itselleni, ettei vaan ole sitten lopulta lopettamaan päätynyt. Blogin kautta on tullut tutustuttua ihaniin ihmisiin ja olen saanut toteuttaa kivoja yhteistöitä eri tahojen kanssa.


Koko ikäni Vaasassa oon asutellut ja ikää kertynyt 31-vuotta. Kotona minua viihdyttää 3-viikkoinen poitsu, pian 3-vuotias esikoinen, avomies sekä 2 koiraa. Tällä hetkellä arki on kiireistä ja yritän kovasti ehtiä repeämään joka suuntaan. Blogin puolella on ollut melko hijaista, mutta insta ja facebook ovat säilyneet aktiivisina ja pyrinkin jonkun kanavan edes pysymään auki. Ostimme nykyisen talomme 1 1/2 v. sitten ja olemme tehneet laajasti pintaremonttia. Keittö ja kylppäri huutaisi vielä päivitystä, mutta kaikki ajallaan.. Talo on 60-luvun vanhus ja ollaankin haluttu remontilla kunnioittaa vanhaa ja tehdä sitä mahdollisimman kustannustehokkaasti. On jätetty vanhat paneelit, keittiö toistaiseksi, otettu näkyviin talon osittaista pystyhirsirunkoa ja tehty myös yksi lisähuone. Tällä hetkellä tässä viihtyy ja tuntuu omalta, mutta kovasti olisi halu vielä rakentaa omien toiveiden pohjalta talo, jossa käytettäisiin paljon "vanhoja" pintamateriaaleja. Tulevaisuus näyttää mitä tuo tullessaan...


Kysykää ihmeessä jos jotakin kysymyksiä herää mieleen...




Voi kevät ja kesä tule jo! Mikä kaipuu lämpöön ja on se vaan niin ihanaa aikaakin huomata, kun luonto herää henkiin masentavan harmauden jälkeen. Monen monta projektia odottelisi tekijäänsä. Terassia tulisi laajentaa, kasvihuone siivota talven jäljeltä ja näyttää sille vähän maalisutia, samaa sutia talolle ja etuoven portaille, toista sutia peltikatolle yms yms.. lista on loputon. Varsinkin vanhan talon kohdalla löytyy jos jonkunmoista rahareikää.

Kasvihuone oli viime kesän projekti. Loppukesästä toteutettiin myös kierrätys laudoista sille terassi. Tästä piti tulla niin suuri, että täällä mahtuisi isolla porukalla istumaan kesäiltoja ja grillailemaan.. mutta siitä tulikin melko pieni ja soma.





Jaksoiko joku lukea?

Tervetuloa kaikille uusille lukijoilleni! 

Tosiaan blogin sivussa linkit instaan, faceen jne. Styleroomin puolelta löytyy pikku juttuakin kodistamme.