Materia, minkälaisia määriä sitä olikin ja miten siihen kaikkeen tavaraan muka niin kiintyy. Jonkunlainen tunneside niihin jo muodostuu ostovaiheessa, miksi se muuten olisi lähtenyt mukaan matkaan.
Vaikka vanhasta ei ole osannut luopua, niin jokatapauksessa on hankittu lisää uutta... ehkäpä uudistumisen toivossa. Aina on ollut se yksi ja sama ajatus peikkona, säästän tämänkin jos sitä vielä joskus tarvitsisi. Kaapit notkuvat tavaran paljoudesta, jospa keräisin siis kaiken ylimääräisen ja veisin kirpputorille. Aina se on jäänyt vaan ajatuksen tasolle. Toisaalta tällä hetkellä kaksi pientä lasta työllistää niin, ettei aikaa meinaa riittää kaikkeen mitä haluaisi tehdä. Kaikki pakolliset askareet on ensin hoidettava.
Viime viikolla mä kuitenkin repäsin ja löysin tälle kaikelle hyvän raon. Keräsin melkein kaiken se turhan tavaran ja laitoin paikalliseen facebook kirpputoriin myyntiin. Otin kuvat ja siitä melkein samalla sekunilla pistin myyntiin, etten ehtinyt tulla katuma päälle. Myin jopa puolet mun niin rakkaista Riviera Maisoneista. Joku saatto pitää hulluna.. mutta mikä vapauden tunne ja voittajaolo mut valtasi tuon jälkeen, tein sen mitä olin niin monesti ajatellut... mutta en ollut uskaltanut toteuttaa.
Nyt elellään siis välivaihetta. Sisustus uudistuu ja selkeytyy. Välivaihe on suorastaan raivostuttava henkilölle, joka haluaa kaiken nyt heti. Pikku hiljaa hyvä tulee, enkä kaipaa enää kaikkea sitä tavaran määrää mitä itsellä oli. Muutamia pieniä huonekalu hankintojakin on jo tehty... niistä myöhemmin lisää.
Materia on toissijaista, ihmiset on se mikä on tärkeintä!
Myöhemmin lisää uudistuneesta olohuoneesta. Meille on muuttanut muuten runsaasti viherkasvejakin, ennen ne oli itelle inhokkeja. Nyt tykkäilen kovasti.
Nautitaan aurinkoisista keleistä!