Löpinää...

Heips!

Elämä ilman kameraa jatkuu ja mä kaivelen arkistoja :)

Kävimme katsomassa tuossa toissa päivänä ihanaa vanhempaa hirsitaloa tässä lähistöllä. Kivassa paikassa, ei liian kaukana mutta ei ihan kaupungin hulinassakaan. Talo oli 1900-luvulla rakennettu ja 2004-2005 täysin peruskorjattu. Kaunis vanha pihapiiri jossa vanha aittarakennus puusaunoineen. Plussana vielä, että talvella sai kuitenkin saunoa sisällä, näin saunan ystävänä :) Tietysti noissa aina pientä laittoa riittää, mutta aikasemminkin vanhoja hirsitaloja nähneenä tuo oli todella hyvä. Ei kostean hajua ja lattiat ja seinät suoria. Valitettavaa vaan se, että avokki ei pitänyt näkemästään yhtä paljon kun minä. Miten ylipuhut toisen tykkäämään vanhoista taloista? Blaah!
Tosin meillä ei ole hätää tässä nykyisessäkän.. mutta olisi niin kiva saada enemmänn omaa pihaa ja rauhaa. Kaipa sitä joskus jokin kompromissi ratkaisu löydetään.

Nää viikot menee niin hujauksessa, huomenna olis taas perjantai. Jos ilmat sallii niin kajakointireissua olisi luvassa.

Koirat ei kovin monesti ole blogin puolella vilahtaneet. Eli 2 kpl karvakavereja meiltä löytyy, antaa paljon ja vaatii myös omansa. Kun aiempi rotikkamme kuoli niin Norish oli hetken ainokainen. Ei mennyt kauaakaan kun oli taas uusi tilalla, Carmen. Ei sitä osaa yhden koran kanssa elää, kun on kahteen tottunut.

Toinen symppiksistäme,

Norish

Mukavaa viikonlopun alkua!

Pastellivärejä kevättä kohden

Sunnuntaiksi se taas kääntyi ja huomenna arjen viettoon. Käytiin eilen avokin kanssa kaupungilla kiertelemässä ja muutaman jutun löysin Tiimarista. Käytiin samalla syömässä lounas Pincho Bar Tapaksessa, suosittelen ehdottomasti käymään jos vierailette joskus Vaasassa. Mun lihasjumit on onneksi hävinneet ja päästiin pelailemaan myös sulkkista eilen. Lisäks käytiin kahvittelemassa siskon synttäreitä. Mun karppidietti on kyllä mennyt persuksilleen ihan täysin! pysyvää muutosta on kyllä sen jälkeen tullut mm. siihen, että valitsen yleensä lisukkeeksi kasvikset enkä perunoita, leipää syön todella vähän (en edes päivittäin), lisänä hedelmiä popsin aikaisempaa useammin. Jotakin positiivista :)

Toivottavasti jaksatte vielä katsella samoja nurkkia...

Nämä suloiset kynttiläkupit pastelli

sävyissä kotiutin eilen. 

Joku muukin

on tainnut eksyä puoliksi kuviin :)

Tää tyyny oli niin ihana, että en voinut

jättää kauppaan. Noh, ehkä tää kuuluis lastenhuoneeseen,

 mutta koska mä oon niin lapsenmielinen niin se

päätyi meidän olkkariin. Lastenhuonetta

meille ole tarpeen vielä sisustella.

Rentouttavaa sunnuntaita ♥

Itsenäisyyspäivänä

Itsenäisyyspäivän suunnitelmat ei ole sen kummosemmat... sai nukkua aamulla pitkään ja sen  jälkeen puunasin koko kämpän. Koiraperheessä tuo siisteys ei vaan ole niin pitkä kestosta kun toivoisi, mutta saa siitä sitten ainakin tämän illan nauttia :)

Seuraavaksi tästä lähdetään koirien kanssa pakkaskeliin lenkille ja sitten suunnistan vanhemmille kahvittelemaan. Illalla luvassa sitten linnanjuhlien humua. Ihana kattella millasta pukuloistoa siellä on tänä vuonna.

Norish linssilude

♥  Hyvää itsenäisyyspäivää!

Terassikelejä

Hei!


Eilinen meni grillaten ja laulaen karaokea hyvässä seurassa :) voi niitä herkkuja mitä tarjolla oli. Yksi ehdoton suosikki pöydän antimista oli suklaaparatiisin kakku, voi nams! mä en oo eläessäni maistanut niin herkkulista kakkua. Suosittelen tutustumaan sivuilla: http://www.suklaaparatiisi.fi
Kuvia illasta on toisella kameralla. Katsotaan jos saisin ne käsiini ens kerralla.

Tänään olis tarkotus lähteä saaristoon. Luvassa siis saunomista, vihdalla lätkimistä, syömistä, koiria ja arskaa <3

Kotiterassi on valmis. Ei mikään tilaihme, mutta kyllä tuonne parit vieraat mahtuu. Grilli uupuu, saa nähdä tuleeko sitä hankittua koko kesänä.

Hieman näkösuojaa antaa toivottavasti piakkoin tuo kiipeilykasvi,

joka alkaa valoittamaan terassia.

Tämä neiti on keksinyt kärpäset. Niitä se katselee ja yrittää pyydystää

kaihtimien välistä :)

Rentouttavaa viikonloppua jokaiselle!

Weekend

Heissuli vei!


Kuinkas siellä linjan toisessa päässä jaksellaan? :) taas ollut pientä hiljaiseloa hetken aikaa. Jotenkin sitä ei vaan saa aikaiseksi, kun se 1-2 postausta/vko. Tämä päivä on mennyt kampaajalla ja shoppailessa. Mukaan lähti niin kesävaatetusta pastellisävyissä kun kotiinkin jotain mukavaa <3

Koiruudelle kuuluu ihan hyvää. Hankala arvioida sen olotilaa onko parempi vai ei, energiaa ainakin riittää ja on riittänyt koko sairastelun ajan. Maanantaina saadaan sitten tietää tuloksia lääkekuurin jäljiltä uusinta keuhko rtg:n muodossa. Pitäkää peukkuja!

Jos sitten niihin ostoksiin...

Hemtexistä mukaan lähti tälläinen kaitaliina. Muutakin

mukavaa siellä olis kyllä tottakai

ollut.

Täältä ei ainakaan toistaiseksi löydy hennesin home myymälää...

mutta toivottavasti joskus tulossa!

Hennesissä vaateostoksia törmäsin kuitenkin

tälläsiin suloisiin lautasliinoihin.

Huomenna vietetäänkin sitten äitienpäivää. Pääsee perheen pariin herkkujen ääreen <3

Mukavaa lauantai iltaa lukijoille!

Saturday´s

Huomenta kaikille lukijoilleni!

Muutamia uusia lukijoita on taas löytänyt blogiini, ihanaa! sydämmellisesti tervetuloa ja toivottavasti viihdytte pidempäänkin matkassa mukana <3

Eileen käytiin kaupungilla pyörimässä, ilman sen suurempia ostoksia. Taas kerran tuli syötyä ulkona ja illalla katseltua leffaa. The girl with the dragon tattoo, oli leffa ja voin kyllä suositella. Oli hieman erilaisempi leffa ja juuri sen takia hyvä. Löysinhän mä kirppariltakin jotain pientä... tuollasia kauniita "paperilappusia" juuttinarulla <3

Mä olen surkutellut tuota koiraa taas koko eilisen. Sillä on ab-kuuri pian loppu ja kortisoni kuuri tulisi jatkua vielä jonkin aikaa. Pitää nyt jutella vielä lekurin kanssa pitäiskö se kortisoni kuuri lopettaa, kun koira läähättely on jatkuvaa ja lisäksi sille on tullut kummallista tärinää viime aikoina. Onko sitten sivuoireita kortisonista vai ei? Mene ja tiedä... sen kanssa ei ole saanut viimeisen kahden viikon aikana tehdä lenkkejä, vaan pientä pakollista ulkoilua. Sama jatkuu edelleen. Joutuu raukkaa kieltämään kun haluaa riehua ja leikkiä. Jaloista löytynyt panosteiitti ei oo niinkään ongelma, vaan se keuhkoista löytynyt  hattaramainen löydös/tiivistymä rtg kuvissa. Kontrollikuvaus olis tarkoitus tehdä tässä 2 vkon sisällä. Eksyin eilen vielä googlen johdattelemana selailemaan koiratarinoita ja tietenkin purskahdin samassa itkuun kamalien kohtaloiden takia.

Jaksoikohan kukaan lukea? Tämä päivä mennään siis taas rauhallisin mielin. Tuollasta alle vuoden ikäistä koiraneitiä oon vaan hankala estellä riehumasta.

Parempaa sunnuntaita kaikille!

Tulppaaneja ja pajunkissoja

Heissan!


Meidän pääsiäinen on tähän mennessä mennyt sukuloidessa. Onneks sukulaiset asuu kaikki tässä pienen matkan säteellä, joten ei tarvi lähteä kovin kauas autoilemaan. Tää on ollut taas sitä luxusta, kun on saanut istua valmiiseen pöytään.. nams ;)

Ostettiin eilen narskuja tuohon etuovellekkin, saas nähdä kuinka ne siinä menestyy... voipi olla, että aika nopsaa ne heittää tuossa veivit, vielä ehkä liian vilponen niiden selviytymiselle?

Ukkokulta metsästi mulle kaikista suurimmat

pajunkissat <3

Meidän neiti alkaa olemaan jo aika suuri :)

havahduin eilen siihen,

että ikää tulee ens kuussa

vuosi. Aika vierii....

Tämä päivä jatkuu taas sukuloiden... maanantain haluan kyllä jo olla kotosalla ja valmistautua uuteen

neli päiväseen arkeen :)

Heissuli vei ja ihanaa sunnuntaita!

Rento meininki

Heippa!


Mä olen odotetusti ollut niin väsynyt ekan työviikon jälkeen, etten oo paljoa ehtinyt seurailemaan tai kommentoimaan teidän blogeja :( enkä kyllä oo jaksanut päivittää omaanikaan. Vetää kyllä niin voimat uus työ ja kaikki uusi tieto mikä pitäis hahmottaa ja saada vielä jäämän päähänkin jollain konstilla. Normaalisti jännitän aivan törkeesti kaikkea uutta ja ihmeellistä, mutta heti ensimmäisen työpäivän jälkeen pääsin siitä jännityksestä yli. Aivan ihanalta vaikuttaa työpaikka. Haastetta tietenkin riittää ja pitääkin olla, onhan se yks iso tekijä omassa motivaatiossa työtä kohtaan! Mulla on ollut myös työpaikkoja, jossa ilmapiiri on ollut aivan kauhee ja tiedän, että se on iso rasite jaksamiselle ja motivaatiolle. Tuola heti ekana päivänä kaikki otti hienosti vastaan. Kaikki oli niin avoimia ja ystävällisiä heti ekasta päivästä asti <3 toivottavasti viihdyn sielä pidempäänkin.

Ihanaa, ettei töitä oo viikonloppuisin. Saa nauttia ja vaan olla <3 tänään ollaanki nautittu hyvästä ruoasta ja seuraavaks lenkki, sauna ja leffa. Voiko mukavempaa lauantai iltaa olla?? :) tuohon ei kyllästy!! Mites siellä viikonloppu vietetään?

Koiruuden kanssa pieniä murheita! Pitääpi ens vkolle varata

aikaa lekurille. Jatkuva läähättely viittaa

omasta mielestä sydänvaivoihin

tai muihin kiputiloihin. Muutoin

Koiruus pirteä, jaksaa innostua ja ruokahalut kohdillaan.

Rentouttavaa viikonloppua joka iikalle!

Narskuja

Heippa rallaa!


Mitens meni teidän naisten päivä? Saitteko nauttia olostanne? :) muistiko ketään kukilla tai pienellä lahjalla? Meikäläinen ei sen kummempia onnen toivotuksia saanut. Eikä muistettu edes kukilla, joten menin ja ostin ite itselleni hieman lohdutusta. Aivan karmee tuulinen ja pilvinen päivä tänään täällä pohjanmaalla. Näyttää just sille, ettei paljon huvita sohvalta tänään liikahtaa.. kuulostaapa laiskalta :D


Huomenissa avokki lähtee viikonlopuksi koulutukseen ja mä jään tänne "sinkkuilemaan". Onko hyviä ehdotuksia miten sen hyödyntäis? :D pistäiskö menovaihteen päälle vai odottelisko kiltisti kotosalla?

Pitihän niitä narskujakin

sitten ostaa... ja tuo pitkä tyyny oli niin älyttömän

kivan näkönen ja värinen etten malttanut jättää hyllyyn. Heikko minä :)

Noriksesta on aivan älyttömän hankala

napsia kuvia, kun se ei pysy 

ikinä paikallaan.

Mä kuitenkin sain ikuistettua siitä omasta

mielestäni hyvän kuvan, kun se kerrankin rauhassa makoili.

Nyt mä teleporttaan itseni aamupalalle.

Muksaa alkavaa viikonloppua!

Päivien viemää

Hei!

Arvatkaa kuka eksyi taas MiniManiin?? :D kotiin tuli uusi Minarin mainos ja siitä löytyi taas vaikka ja mitä edulliseen hintaan. Noh, kävin pyörimässä mutta ei ollut vielä tullut kaikki uutuudet hyllyyn. Lemppari oli valkoinen kulutettu muistitaulu ilmeisesti magneettipohjalla  jossa teksti " happy memories". Hiukka RM tyylinen ulkonäkö. Pakko käydä tsekkaas uudelleen loppu viikosta. Kyllähän mä sieltä jotain bongasin suksen päälle..

Käytiin eilen koirien kans metsälenkki ja eksyttiin jäällekkin

käveleen. Ekaa kertaa tänä vuonna. Mulla on ihme pelkoja jäällä kävelyn

suhteen, joten oon parhaani mukaan vältellyt sitä.

Yön aikana oli taas tullut lunta täydeltä taivaalta. Samoin kun

viime yönä. Voisko josku tulla kiitos tekemään meidän lumityöt? perkules,

että on hermostuttavaa puuhaa. 

Ja meidän kaksikko...molemmat hyvin köytettyinä :D meillä ainakin noi

vedonestopannat on olleet ihan sairaan hyvät käytössä! ei ehkä heti uskois, että tuolla

 pienemmälläkin on sellaset voimat, että tuo panta on tarpeellinen!

Heippa!

Uutta ilmettä

Hei!

Tuunailtiin avokin kanssa eilen blogille uutta ilmettä. Avokin idea ja toteutus <3 mä kyllä pidän toteutuksesta. Muutama viikko vielä uuden työn alkuun. Toivois vaan jo sen alkavan,niin ei tarvis jännitellä liikoja. Samalla pieni "mainos"  en oo ikinä tykänny Lidl kaupoista, kaupan tuotteet on ollut musta jotenkin epäilyttäviä. Joo tiedän tyypillinen suomalainen aina ennakkoluulonen joka asian suhteen :D No tänne avattiin viime vkolla toinen Lidl myymälä ja ekasta en pitänyt se varastomaisuuden takia. Pitihän tuo toinen mennä tsekkaan, kun innostun joskus juokseen tarjousten perässä :D Ens alkuun meikäläinen osotteli suunnilleen pitkällä sormella kaikkia tuotteita, mutta kun pääsin sinuiks hetken ihmettelyn jälkeen, niin aloin  jo lappaan ostoskoriin tavaraa... ja olin kyllä loppujen lopuks positiivisesti niin yllättynyt, että kuinka paljon enemmän ruokaa saikaan sillä summalla mitä saat ns. normi kaupoista. Kaikki pikku krääsä mitä siellä myydään on kyllä niin turhaa. Vaihtuu kyllä meidän ruokakauppareissut tuonne :)

Koirien kans on vietetty taas ihanaa ulkoilu viikonloppua. Kyllä kelit nyt vaan suosii. Alempaan kuvaan saatiin toisesta jopa tassu mukaan :) onko mitään vaikeempaa kun kuvata eläimiä?

Aina kun luulee saavansa loisto kuvan, niin ne menee ja liikahtaa.

Palaillaan astioille!

Mukavaa viikon alkua kaikille!

Joulun toivotukset

Ja kyllä kismittää!!

Voi aarrgg!! kyllä on taas kannattanut remonttia tehdä, turhaan.... Koira pistää kaiken uusiksi niin, että saisi remontoida taas samat paikat uudelleen. Työhuone on maalattu ja listotettu, nyt se näyttää sille että olisi ollut tuollanen monen monta vuotta. Listat on kaavittu piloille, työpöydän jaloista on kaluttu puolet ja jopa valokatkasinkin oli saatu jollain ihmeen konstilla seinästä irti ja kaluttu. Eihän siitä ole kauaakaan, kun tuo riiviö uusi meidän uuden sängynpäädyn. Olen yrittänyt jättää tekemistä, aktivointileluja ja piilotellut maitopurkkeihin napuja jne jne.. on kokeiltu pureskelunesto suihkeet ja muut konstit. Ainot seuraava vaihtoehto on hankkia tuolle häkki, johon sen jättää päiväksi. Olisi ainakin turvallisempaa jopa ihan itseänsä varten. Onko muilla kokemuksia häkeistä? Sama vaihe on käyty lääpi tuon seropikoiran kanssa, joka myös järsi meidän uudet huonekalut n. 3 vuotta sitten, Taas saa yrittää paikkailla kalustepakkelilla ja maalilla.

Alkaa tuntumaan, että kaikki remonttisuunnitelmat pitäisi siirtää ajankohtaan, jolloin tuo tuhoamisvimma loppuu.

Pyydän anteeksi, että tuun purkamaan tänne tuntemuksiani ennen aatonaatoa, mutta kismittää niin kovaa :/



Riivöneiti 7 kk.

Palailen huomenissa kivoimmilla aiheilla!

Lauantaita

Ihanaa lauantai aamua kaikille!

Ellokselta tilaamani verhot saapuivat eilen ja pitihän sieltä lisäksi tilata muutamia syysvaatteita ;) Luulin tilanneeni valkoisen kiiltäväpintaisen  päiväpeitonkin, mutta ilmeisesti jätin sen pois ostoksistani säästösyistä :D

Riiviö kasvaa silmissä. Nyt se on oppinut pentele pomppimaan sängylle ja sohvalle ja eilen mm. hyppäsi sohvalle ja hakeutui lampaantaljan päälle, kylmärauhallisesti kyykistyi siihen pissalle... voin sanoa, että pääsi muutama kirosana!!

Mitäs muiden viikonloppuun sisältyy? Meille tulee tänään yökylään avokin siskon 10-vuotias tyttö, eli luvassa jatkuvaa menemistä ja varmasti puuhastelua koko päiväksi.

Rentouttavaa viikonloppua!

Jupinoita sunnuntailta

Tämä sunnuntai onkin sitten mennyt mukavissa merkeissä. Käytiin avokin ja vanhempieni kanssa syömässä hyvät ja monipuoliset liha/kalasapuskat Vaasan upeessa saaristossa. Samalla käytiin pyörähtämässä Björköbyssä mahtavassa näköalatornissa ihastelemassa maisemia. Makkarin tapetointi on nyt sitten siirtynyt syksymmälle, kun on tuo koira vauva talossa <3 makkariin olen hankkinut uudet laskosverhot ja seinälle on hankittu Ifistä koristamaan Kirasta tuollainen canvaasitaulu <3 Carmen kasvaa kovaa vauhtia ja kehittyy niin uskomattoman nopeasti. Eka viikko oli niin kömpelöä menoa ja nyt se vetää jo juoksu jalkaa jahdaten meidän toista koiraa. Kordinaatio pelaa huomattavasti paremmin nyt :D

Huomasinpa tuossa, eli 31 lukijaa on täynnä. Tervetuloa uusille lukijoille!! pitääkin pistää arvonta käyntiin pikimiten!!

Kuulemisiin!! :)

Uudet tuulet puhaltaa

Hei taas pitkästä aikaa ihaniset! tässä on ollut tällänen 3 vkon tauko paikallaan. Sen aikana on ehtinyt sattua sitä sun tätä. Haettiinpa tuossa viime viikonloppuna Kiralle seuraaja <3 Carmen haettiin meille Kuopiosta asti ja aikamoinen rakkaus pakkaus on kyseessä. Norish on aivan innoissaan, kun sai kerrankin oman kokoista painiseuraa, ainakin hetken aikaa... kunnes tuo rontti tuosta kasvaa :D Kiran muisto säilyy aina sydämessä ja säilyy siellä läpi koko elämän <3

Ihanaa viikonlopun jatkoa! <3

Lauantain metsälenkki

Huomenta!
Eilinen meni aika lailla murehtiessa Kiran tilaa. Vielä ei olla saatu varmuutta mikä meidän pikkuisella on, mutta imusolmukkeiden turvotus on palannut kortisoni ja ab-kuurin jälkeen, eli mistään normaalista ns. tulehduksesta imusolmukkeiden turvotus ei ole siis johtunut. Otin verinäytteet Kirasta perjantaina ja laitoin eteenpäin. Eilen sain vastauksen PVK:sta (pienestä verenkuvasta) ja kaikki oli siinä ok. Odottelen maanantaiksi lisää tuloksia ja ehkäpä sitten on aiheellista ottaa ne ohutneulanäytteet :( koiruus on pirteä, jaksaa lenkeillä hyvin ja peuhaakin välillä Noriksen kanssa. Inhottava elää tälläisessä epätietoisuudessa siitä mikä toisella on.

Kävimme eilen pitkän lenkin Öjberget:illä ja koiruudet sai kirmata hieman vapaanakin, kun ketään muita ei ollut näköpiirissä.

 

Kira selvästi nauttii kuvattavana olemisesta, toinen katsoo suoraan kameraan ilmeellä " mitä sä mua kuvaat?" :)

Tämä päivä pitää sisällään verkkotentin tekoa ja mumman luona vierailua.

Ihanaa sunnuntaita!

Stars

Iltaa kaikille!
Tämä päivä onkin mennyt sitten roskaruoan ja leffan parissa. Elikkä ei mitään uutta... nyt pitää yrittää päästä eroon tuosta yhtälöstä viikonloppu + roskaruoka, ei hyvä näin kesää kohden :D Leffa jonka katsoimme oli Prinsessa ja voin suositella sitä lämpimästi kaikille! Tosi mielenkiintoinen ja vielä tositapahtumiinkin pohjautuva leffa.

Tämä vanha pinnatuoli toimi ennen ns. tulostinjakkarana, mutta löysin uuden paikan tietonehuoneen nurkasta.

Ja kun mamma alkoi kuvailemaan, niin keidenkä piti päästä vuorotellen istumaan kuvauskohteen eteen :D

Vielä ehtii keräillä voimia alkavaan viikkoon! <3

Karvakuonomme Kira

Hei,
mä olen Kira ja täytän 6-vuotta heinäkuussa. Mä vaadin mamilta, että mustakin tehdään tänne esittely mun komeine kuvineen, koska tuosta riiviöstäkin on tehty. Mä oon siis tullut tähän perheeseen vuonna 2005 kesällä ja sain viettää ihanat 2 vuotta ainoana lellikkinä, kunnes talvella 2007 tuo espanjan katukoira tuli meille. Kyllä mä sen sitten heti suojiini otin ja päästin sen muutaman päivän oleskelun jälkeen jopa mun lelukopallekkin. Siitä asti me ollaan oltu ihan hyviä kavereita. Välillä mulla meinaa pinna kiristyä, kun sillä on hieman liikaa energiaa ja se purkaa sen muhun. Roikkuu mun hännän juuressa, puree mua nenästä ja korvista, silloin mä kyllä näytän kuka täällä määrää kaapin paikan.

Mun vauva aika oli hieman sekavaa, koska mun perhe ei asunut vielä omassa kodissa. Mua kuskatiin kahden kodin välillä ja se oli välillä aika raskasta. Hyvin ne automatkat meni ihmetellessä isoa maailmaa ja joskus otin pienet torkutkin. Mä olin ehkä hieman kömpelö pienenä, kun mun jalat ei millään meinannut totella mua, kun halusin mennä johonkin tiettyyn suuntaan. Mä aina menin kuperkeikkaa kun oli kynnyksiä. Toisessa kodissa oli ihan mun oman äiskän näköinen narttukoira ja se aina antoi mulle hellyyttä ja rakkautta, kun mulle tuli surullinen olo. Se opetti mua hyville ja joskus huonoillekkin tavoille. Kun me vihdoin päästiin perheeni kanssa omaan kotiin, niin oli siinä kyllä totuttelua. Mä olin aika riiviö siihen aikaan, enkä halunnut millään totella jos mua kiellettiin tai käskettiin. Mä roikuin kaikkien housunlahkeissa ja naskalihampaillani tein muutamia reikiä kaikkien käteen. Mitäs tulevat huitomaan lähelle. Vuodet vieri ja me muutettiin aika usein. Mä rakastin meidän rivarikotia, koska siellä oli suuren suuri piha jossa mä sain touhuta mun lempi harrastuksen parissa; mä rakastan pelata futista.. siinä on vauhtia ja meininkiä ja mä oon hyvä siinä! Mun lempparipaikka kotona on sohva ja sänky, mä oon niin kauan istunut sohvan ja sängyn vierellä surullisen näköisenä, että mami on aina antanut mulle lopulta luvan mennä sinne. Hei, me ollaan asuttu isossakin kaupungissa Helsingissä, se oli vähän kurja paikka kun siellä oli sitten vastapainoisesti niin pieni piha. Mahtui sinne pissat tekemään, muttei pystynyt spurtteja ottamaan. Mami kertoi mulle, että me muutetaan takaisin sinne missä on suuren suuri piha, aivan mahtavaa! en malta odottaa, että pääsen pallon kanssa takapihalle. Vielä mä jaksan spurtata vaikka tulenkin 6-vuotta, mä oon vielä ihan pieni vaavi.. niin kuin mami mua kutsuukin <3

Terkkuja karvakavereille!

Katukoiramme Norish

Ajattelin nyt sitten kertoa teille hieman miten Norish on päätynyt meille. Vuosi oli 2007 ja mähän olin aina haaveillut omistavani karvakuonoja kaksin kappalein. Meillä oli kotona jo 2-vuotias Rotikka narttu Kira, mutta olin salaa haaveillut kaveria typykälle. Yhtenä vapaapäivänä eksyin sitten espajankoirien netti sivuille. Sieltähän löytyy kuvat ja kertomukset kotia etisivistä koirista ja olihan se vikatikki lähteä niitä kuvia katsomaan :) Yksi pieni musta rimpula jäi sieltä heti mieleen ja olin jo muutamassa minuutissa päättänyt, että se tulee meidän kanssa majailemaan kylmään suomeen. Kun avokki tuli työpäivän päätteeksi kotiin, ilmotin vaan hänelle että mä oon löytänyt meille koiran. Esittelin sitten Noriksen netistä avokille ja se oli aivan äimän käkenä. Pitihän sitä nyt vähä suostutella, ennen kun sekin oli messissä. Tai ehkäpä sillä ei kauheesti siinä ollut sanavaltaa, koska mä olin jo päätökseni tehnyt. Homma eteni sitten niin, että laitoin espanjankoirien sivujen kautta kotihakemuksen, mihin tulee tiedot ketä hakee, mitä hakee ja aikaisemmat kokemukset koirista. Noriksen kohdalla toivottiin nimenomaan, että kotona olisi toinen koira hieman tukea antamassa rimpulalle. Tässä espanjankoirien oma kuvaus ja kuvat Noriksesta tarhalla.

Tämän suloisen, noin 8 kuukauden ikäisen pikkuisen reppanan pojan olivat poliisit löytäneet kadulta. Norish on hiukan arka, mutta kiltti ja ihana ja kovasti ihmiset sitä kiinnostavat. Se vaikuttaa sen verran ylialistuvaiselta, että se on saattanut kokea kovakouraista käsittelyä ihmisten taholta. Kun se saa oman kodin, jossa se tuntee olonsa turvalliseksi, muotoutuu siitä varmasti reipas ja iloinen poika. Norishille voisi olla hyvä, että kodissa olisi toinen koira ”tukea antamassa”. Norish on noin 30 cm korkea ja painaa noin 6 kiloa. 

Siitä sitten asiat eteni niin, että varmistui Noriksen tule meille. Näytettiin sitten tietysti netistä kaikille millanen rimpula meille on tulossa ja avokin äitin kommentti oli tuosta viimeistä kuvasta, että "tuollainen pikkupaholainenko?" :D Siitä n. 1-2 kk. niin Norish oli vihdoin kotona. Lentokummit toivat sen Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja olin siellä sitten kera äitin poikaa hakemassa. Oli se niin reppanan näköinen, kun matkattiin bussilla ja junalla kohti uutta kotia. Oli kylmä talvi ja miinusasteita taisi olla melkein saman verran kun nyt. Poika tuli kuitenkin suoraan espanjan lämmöstä. Hieman pelotti, miten meidän Kira rotikka ottaisi vastaan uuden tulokkaan, mutta muutaman päivän kun antoi aikaa niiden rauhassa toisiinsa tutustua, niin yhdessä ne jo sitten meidän sängyllä makoilivat sulassa sovussa :) Noriksella on niin paljon luonnetta, että melkeinpä se on niin että se pomottaa tuota meidän toista koiraa/lammasta :) Olihan se sitten alkuun ainakin se pikkupaholainen. Kärsi raasu kovasta eroahdistuksesta ja meidän kotoa poissa ollessa teki omat merkinnät kaikkiin meidän uusiin huonekaluihin ja sohvaan. Voi pojat, että lievästi sanottuna otti päähän! Norish oli alkuun todella arka. En tiedä mitä kaikkea se on Espanjassa kokenut, mutta selvästi kokemukset olivat olleet negatiivisia ja aiheuttaneet pikkuiselle pelkoa. Raasu pissi aina alleen ensin, jos sitä kielsi ei:llä jostain. Aina se juoksi sängyn alle kun joku korotti ääntään. Kun poikaa aikoi silittää ylhältä päin, se aina alistui eli meni maate ja pelkäsi selvästi kättä. Meidän Kiran kanssa Norish tulee loistavasti juttuun, mutta sosiaalinen koira se ei todellakaan muuten ole. Sitä ei pysty esim. viedä koirapuistoon tai tutustuttaa muihin karvakavereihin. Se on edelleen muiden seurassa tosi arka ja siitä syystä uusia koiria ja ihmisiö kohtaan pelkoaggressiivinen. Kun meille tulee joku kyläilemään se ulvoo vieraille ensimmäiset 30 min. Eli sen takia meillä ei ole kauhean moni käynytkään visiitillä :D Tänä päivänä poika voi hyvin ja pärjää hyvin Kiran kanssa. Oon todella ilonen siitä, että oon pystynyt olla avuksi tuollaiselle pienelle raasulle ja saanut aivan ihanan uuden kaverin! Resquekoiristahan on paljon kirjoiteltu mediassa tuon jälkeen, enkä kyllä tiedä ottaisinko enää toiste koiraa sieltä. Eihän sitä ikinä tiedä varmasti onko kotiin tuleva koira sairas vai terve ja voihan niiden mukanakin kulkeutua vaikka mitä. Noriksella oli silloin leishmania epäilys ja se saikin jo lääkettä siihen, mutta onneksi pojan tartunta todettiin toisella näytteelllä negatiiviseksi ja elinikäisen lääkityksen sai lopettaa. Jaksaako kukaan lukea tätä? :) semmoinen tarina se sitten.


Hauskaa päivää kaikille koko poppoolta!